"Voi kunpa tietäisin" – Putinin vaatimus kaasun maksamisesta ruplilla ihmetyttää asiantuntijaa

Solangon viimevuotisten tietojen mukaan kaupankäynnin kohteina olevista Moskovan pörssin osakkeista ulkomaalaisten hallussa oli suurin piirtein kolme neljäsosaa.

– Aivan viimeisintä tietoa minulla ei ole, koska Moskovan pörssin sivut eivät ole toimineet noin kuukauteen.

Lukuisat yhtiöt ovat viime aikoina vetäytyneet Venäjän markkinoilta, ja pakotteita on voimassa puolin ja toisin.

Jos ja kun ulkomaalaiset omistajat pystyvät aikanaan myymään osake- ja muita omistuksiaan Venäjällä, on hyvin mahdollista, että ostajiksi riittää lähinnä venäläisiä. Ainakin länsimaalaiset karttanevat maan markkinoita pitkään.

– Iso kriisi, suuret pakotteet ja merkittävä määrä yrityksiä, jotka haluavat poistua, viittaavat siihen että merkittävä omaisuuden uusjako tulee varmaankin tapahtumaan.

Maakaasua vain ruplia vastaan?

Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti eilen, että Venäjä suostuu myymään maakaasua "vihamielisille maille" – kuten EU:n jäsenmaille ja Yhdysvalloille – vain ruplia vastaan.

Ruplan kurssi on romahtanut, eikä länsimaille välttämättä ole kovin helppoa edes hankkia riittävästi ruplia haltuunsa.

Mihin Putin päätöksellään pyrkii?

– Voi kunpa tietäisin, Solanko sanoo.

– Tämä on luonnollisesti asia, jota tässä on vuorokauden verran koitettu ihmetellä, ja ihan selvää käsitystä ei ole. Siinä on muutamia kysymysmerkkejä.

Kaupankäynti ruplilla saattaisi vaatia olemassa olevien kauppasopimusten avaamista ja uudelleen neuvottelemista, sillä nykyisissä sopimuksissa voi lukea, että kauppaa käydään euroilla tai dollareilla.

Iso kysymys on sekin, mitä valuuttakurssia käytettäisiin, jos maksettavat summat käännettäisiin euroista tai dollareista rupliin.

– Rupla ei tällä hetkellä ole vaihdettava valuutta. Esimerkiksi EKP ei tällä hetkellä noteeraa rupla-euro-kurssia. Mihin kurssiin tuollaista kauppaa sitten käytäisi?

Venäjä on jo aiemmin linjannut, että 80 prosenttia vientituloista on kotiutettava ruplina Venäjälle. Päätös ei siis välttämättä olisi rahallisesti äärettömän merkittävä, eikä sillä toisaalta kyettäisi tukemaan ruplan romahtanutta ja heiluvaa kurssia.

– Voi tietysti olla, että jollain ajattelulla, josta minä en nyt ihan saa kiinni, suojattaisiin Venäjän energiavientiä joiltain mahdollisilta pakotteilta. Ainakin tämä aiheuttaa pientä harmia ja kiusaa eurooppalaisille energianostajille, Solanko arvioi.