Kärsitkö migreeneistä tai sarjoittaisista päänsäryistä? Tämä voi olla taustalla

Lue myös: Migreeniin saattaa löytyä edullinen ja yllättävä apu – tutkijat: "Kokeilemisen arvoinen juttu migreenistä kärsiville"

Päänsärky iskee useimmiten yön tai aikaisen aamun aikana

Meta-analyysi eli aikaisempia tutkimuksia tarkasteleva tilastollinen analyysi tutki päivittäisiä ja vuosittaisia aikoja, jolloin päänsärkyjä ilmenee. Lisäksi tutkimuksessa huomioitiin sisäiseen kelloon vaikuttavat geenit ja hormonit.

Tutkijat saivat selville, että läpi kuudentoista eri tutkimuksen 71 prosentilla 4 953 osallistujasta oli selkeä vuorokauden aikoihin sidottu päänsärkyrytmi.

Valtaosa päänsäryistä ilmeni yön myöhäisten tuntien ja aamun aikaisten tuntien välillä, kevät- ja syksykausina.

Lue myös: Migreeni lamauttaa monen arjen – tällainen on sen ikävin muoto: "Oireita on melkein joka päivä"

Genetiikkaa tarkasteltaessa Hortonin neuralgia liittyi kahteen tärkeimpään vuorokausigeeniin, ja viidellä yhdeksästä geenistä oli tietty vuorokausikuvio.

Niillä tutkittavilla, jotka kokivat sarjoittaisia päänsärkyjä, löytyi korkeammat kortisolitasot ja matalammat melatoniinitasot verrattuna heihin, joilla ei esiintynyt sarjoittaista päänsärkyä.

Migreeneillä oli heikompi yhteys kehon sisäiseen vuorokausirytmiin kuin sarjoittaisilla päänsäryillä, mutta niiden huomattiin silti jollain tapaa olevan yhteydessä kehon sisäiseen kelloon.

Päänsärkyjä tapahtui vähemmän öisin.

Toistuvat päänsäryt liittyivät myös kahteen vuorokausivaihtelun ydingeeniin, ja 110:llä 168 geenistä oli vuorokauden aikaan liittyvä ilmentymismalli.

Katso myös: Mitä eroa on päänsäryllä ja migreenillä? Juttu jatkuu videon alla.

0:45Huomenta Suomen vieraana HUSin neurologian erikoislääkäri Ville Artto.

Migreeneistä kärsivillä ihmisillä oli matalammat melatoniinitasot virtsakokeissa kuin heillä, jotka eivät kärsineet migreeneistä ja melatoniinitasot laskivat entistäkin matalammalle migreenikohtauksen aikana.

– Tiedot osoittavat, että molemmat näistä päänsärkytyypeistä ovat vahvasti vuorokauden aikaan liitännäisiä monin tavoin, etenkin sarjoittaiset päänsäryt, kertoo tutkimuksen tekijä, lääketieteen ja filosofian tohtori ja Yhdysvaltain neurologian akatemian jäsen Mark Joseph Burish, Texasin yliopiston terveystieteen laitoksesta.

– Tämä vahvistaa kehon biologisesta kellosta vastaavan aivojen alueen, hypotalamuksen, merkitystä ja roolia migreeneissä ja sarjoittaisissa päänsäryissä. Se herättää myös kysymyksen laukaisevien tekijöiden genetiikasta, kuten unihäiriöistä, jotka tunnetaan migreenin laukaisijoina ja jotka toimivat vihjeinä kehon vuorokausirytmille.

Lue lisää: Suomalaisvetoinen jättitutkimus tunnisti yli 120 uutta migreenin riskitekijää

Asiantuntijat huomauttavat, että tutkimus viittaa siihen, että vuorokausipohjaisia ​​hoitoja, kuten lääkkeiden ottamista tiettyinä vuorokaudenaikoina, tulisi tutkia päänsärkyhäiriöiden varalta.

Sairauksien ehkäisystä ja hallinnasta vastaava keskus raportoi, että jokaisen aikuisen tulisi saada yön aikana vähintään seitsemän tuntia lepoa.

Epätasapaino elimistön vuorokausirytmin kanssa on yhdistetty suurempaan riskiin sairastua masennukseen, liikalihavuuteen, tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin ja nyt myös päänsärkysairauksiin.

Lue lisää: Lasten migreenit yleistyneet voimakkaasti 20 vuodessa – nuorimmat potilaat 2-vuotiaita

Niska ja hartiat jatkuvasti jumissa? Lääkäri paljastaa todennäköisen syyn, jota moni ei tiedä

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: New York Post, American Academy of Neurology, Terveyskirjasto, Terveyskirjasto

Juttua korjattu 22.1.2024 klo 10.55 Poistettu tieto, jonka mukaan Hortonin neuralgia olisi yleisin päänsärky tyypeistä. Tarkennettu, että kyseessä on sairaus, josta kärsii noin 15 000 suomalaista.