Suomi joutuu EU:n tarkkailuluokalle

Orpo kommentoi komission odotettua arviota STT:lle viestitse Angolan Luandasta, jossa hän osallistui Afrikan unionin ja Euroopan unionin yhteiseen kokoukseen.

Aiemmin Orpo totesi aiemmin MTV:n Uutisextrassa, ettei pidä tilannetta Suomen kannalta dramaattisena.

– Se vahvistaa sen, minkä jo itsekin tiedämme, eli että sopeuttamista pitää jatkaa, Orpo sanoi.

Samalla Orpo vakuutti hallituksen pitävän kiinni tavoitteestaan pysäyttää velkasuhteen kasvu vaalikauden loppuun mennessä.

Lue myös: Orpo EU:n "tarkkailuluokalle" joutumisesta: Ei dramatiikkaa, mutta harmittaa

Purra: Menojen karsimista jatkettava

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) painottaa olleensa itse neuvottelemassa EU:lle tiukkoja finanssipoliittisia sääntöjä.

– Pidän tärkeänä, että näitä myös noudatetaan unionin jäsenmaissa, hän sanoi toimittajille eduskunnassa iltapäivällä.

Myöhemmin viestipalvelu X:ssä Purra lisäsi Suomen tehneen jo paljon suunnan korjaamiseksi, mutta lisää tarvitaan. Purran mukaan Suomen pitää noudattaa neuvoston suosittamaa sopeutustahtia.

– Liiallisen alijäämän menettely ei tarkoita sitä, että EU päättää rahojemme käytöstä, mutta se on varoitusmerkki huonosta tulevaisuudesta, jos suunta ei muutu.

Hänen mukaansa menojen karsimista on jatkettava myös seuraavassa hallitusohjelmassa.

– Nämä ratkaisut kannattaa tehdä kohtuullisen sään aikana. Emme tee säästöjä EU:n vuoksi, vaan siksi, että voisimme jättää lapsillemme paremman maan.

Lue myös: VM: Marinin hallituskaudella tehtiin suuri virhe – näin paljon matalampi velkasuhde olisi nyt

Suomi päättää toimista yhä itse

Tarkkailuluokalle joutuminen on käytännössä yhdistelmä sääntöjä ja neuvotteluja, joita komissio käy jäsenmaan kanssa alijäämän korjaamiseksi.

Mitään konkreettisia sopeutustoimia EU ei siis Suomelle suoraan sanele, vaan niistä päättää jokainen jäsenmaa itse. Komission antama suositus keskittyy siihen, minkä suuruinen julkisen talouden korjauksen pitää olla ja mihin mennessä sen tulee toteutua.

Käytännössä EU voisi myös sanktioida jäsenmaita esimerkiksi sakoilla, jos sopeutustoimia ei katsota riittäviksi. Tämä on kuitenkin hyvin epätodennäköistä eikä sanktiointia ole aiemmin käytetty.

Tällä hetkellä liiallisen alijäämän menettelyssä on yhdeksän jäsenmaata: Belgia, Italia, Itävalta, Malta, Puola, Ranska, Romania, Slovakia ja Unkari. Suomesta on tulossa kymmenes.

Juttua on päivitetty lisätiedoilla kello 18.13.